Hmm..

Heissan, pienen (heh) postaustauon jälkeen ajattelin näin virkistykseksi kirjoittaa vähän kuulumisia tännekin :)! Elikkä suupielet ovat olleet vähän on/off-tilassa, eli ne ovat parantuneet, hajonneet uudelleen, parantuneet.. Nyt alkaa jo hiljalleen näyttää yhä enemmän todennäköiseltä, että Gracella olisi jonkinasteinen nikkeliallergia, eli kuolain pitäisi saada kokonaan vaihtoon.

Tässäpä tämä 20-vuotias, mutta yhä hyväkuntoinen
satula!

  Ainoa mieleen tähän mennessä putkahtanut vaihtoehto olisi tietenkin Sprengerin Auriganista valmistettu nivelkuolain, joka tosin Gracen edellisen omistajan mukaan hajottaa vielä normi niveltä herkemmin suunpielustat, mutta tiedä sitten..

Satulamme meni myöskin vaihtoon, kun nakkasimme ihan kokeilumielessä Gracen selkään erään äidin nyt jo kuolleen hevosen (Korpun) satulalaitteen ja totesimme sen myötä pikku prinsessan liikkuvan irtonaisemmin ja mielekkäämmin!

Kävimme myös aluevalmennuskatsastuksissa Vihti Dressage Centerissä 28.10. ja niinhän siinä kävi, että pääsimme Gracen kanssa aluevalmennettaviksi! Valmentajana toimii tänä vuonna Eevamaria Porthan-Broddell (Nipsu) ja  seuraavat valmennukset ovat oikeastaan jo tänä viikonloppuna, eli huomenna ei muuta kun nokka kohti Lohjaa ja menoksi! Grace jää yöksi viikonloppuisena valmennuspaikkana toimivalle Laakspohjalle, saas nähdä miten neiti tähän suhtautuu.
  Mikäli aikaa riittää, olisi tavoitteena käydä moikkaamassa myös Marella-vuoristoponia, joka on kuuleman mukaan ollut aika säpäkkä!

Pitäisi varmaan mainita siitäkin, että kävimme Gracen kanssa nyt ensimmäisissä yhteisissä estevalmennuksissamme Tuomarinkylässä. Valmentajana toimi Kari Nevala ja estekorkeus taisi olla jopa pilviä hipovat 40cm! Tietenkään estekorkeudella ei harjoituksen kannalta ole juurikaan merkitystä, mutta nolointahan tässä oli se, että Grace kirjaimellisesti potkaisi yhden esteen kumoon, kun otin liian paljon kiinni yhden askeleen sarjavälillä (ratsastin 1,5 askelta, nastaa!).
  Noh, tarkoituksena olisi käydä jatkossakin tsekkailemassa Karin valkkuja läpi, jos sitä vaikka rupeis jonkun verran hyppäämäänkin. Lajinvaihto ei kuitenkaan vielä ole mielessä, joten jatketaan tätä tuskanhikoilua toistaiseksi vain sulkutaivutusten parissa ;).

Näihin sanoihin kuitenkin päätän tämän postauksen, ehkä jaksan vielä huomenna kertoilla lisää valmennuksien sujumisesta!

Alla muutama kuva katsastuksesta, enempää ei valitettavasti isäni kamerasta etsinnöistä huolimattakaan löytynyt :/.

Hmm... meitsi vähän pönäkässä kunnossa?

Tässäpä siis Nipsu itse ja meitsi ja Grace viuhahduksena takana