Huh, mitkä hallusinaatiot!

Mun aistiharhat muistuttaa pelottavan paljon todellisuutta, sillä eilen käteen nakattu sininen rusetti vaikutti ihan oikeasti olevan siinä! Eli Husön seurakisoista tuli kuin tulikin mukaan kakkossija, eikä heppakaan ollut yhtään hassumman tuntuinen!

  Olin yllättynyt siitäkin tosiasiasta, että jännitystärinät jäivät kotitalliin ja ratsaille päästyä fiilis oli oikeasti aika rento ja mukava, enkä unohtunut haaveilemaan normaaliin tapaan, vaan ratsastin koko radan ajan. Juuri siihen mun pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota, koska usein jään vain ratsastelemaan pisteestä toiseen ja unohdan Gracen kokonaan!

  Radan lisäksi koko keikka tuntui sujuvan tosi hyvin aina lastausta ja muuta härdelliä myöten, eli kokemus oli kaikin puolin positiivinen. Hevonen oli verkassa ja radalla hyvä, vaikka ratsastin itse vähän varman päälle, minkä vuoksi laukka ei pyörinyt kovin hyvin ja molemmissa keskiraveissa nähtiin rikko laukalle (hups), mutta pääasia nyt oli lähinnä se, että Grace liikkui omin jaloin eteen päin, eikä mun tarvinnut ylläpitää askellajeja koko ajan.
  Laitan myöhemmin radasta videota näkyville, kunhan saan sen koneelle asti. Kuviakin lienee tiedossa, mutta ainakaan vielä en ole saanut niitä hyppysiini, joten jätän tämänaamuisen taiteiluni korvaamaan kaiken "oikean" materiaalin.